Mietteitä talvisena päivänä...

Ulkona ihana ilma,josko sitä tänään saisi itseään ravisteltua sen verran että lähtisi miehen ja tytsyn kanssa iltapäivällä luistelemaan.Siitä onkin aikaa kun viimeksi oon luistimilla ollut,ettei vaan ollu vuonna 2004 kun tuo neiti oli masussa kasvamassa.Eilen järjestelin kaappeja ja samalla kävin vauvanvaatteita läpi.Niitä ei millään raaskisi antaa pois kun aina vaan miettii että josko me KUITENKIN saataisiin Kultahippumme niitä vielä käyttämään.Samalla kuitenkin aloin jo miettiä kelle voisi monet vauvakirjat antaa kun ei tässä meiän kämpässä oo kunnollisia säilytystiloja.Toisaalta haikea luopua mistään kun aina se toive vaan toisesta lapsesta on.30.pvä pitäisi alkaa menkkojen taas,vaikka tiiän ettei ne kuitenkaan tuu alkamaan koska eihän niitä ilman Terolut-kuuria oo tullukkaan,toisaalta tiedän senkin ettei raskaustestiinkään tuu ilmestymään niitä viivoja eli sama ois jo nyt kilauttaa lekurille että pistäpä se lähete nyt menemään.Oon tutkinut viime aikoina yksityisiäkin paikkoja missä lapsettomuushoitoja annetaan,mutta ne hinnat on hurjat.Eihän tietysti voisi sanoa että niin suuresta onnesta mitä hoitojen onnistuminen ja kaivatun lapsen saaminen toisi,joku summa olisi hurja,mutta kun on opiskelija niin kyllä se vaan on johonkin raja vedettävä.Harmi vain että julkisella puolella on pitkät jonot täälläkin ja voi kestää aika kauan ennen kuin meiän vuoro tulisi,siinä suhteessa mieluummin valitsisin yksityisen,meitä kun tuskin kiireellisiksi edes laskettaisiin.Ja kyllä,mua kammottaa hoidot...Olisin niin helpottunut jos me onnistuttaisiin ns.helposti eikä tarvitsisi kaikista rankimpiin hoitoihin lähteä,mutta se ei oo meiän käsissä ja mun tuurilla ei tasan onnistuta helposti.Niin ja mielessä kummittelee mutta toisaalta antaa toivoa myös eräs uneni jonka näin(On tietty hullua uskoa joihinkin uniin,mutta kun omalla kohalla muutamat unet on toteutunu niin niihin alkaa uskoa),jossa saimme hoitojen avulla kaksostytöt.Aika kuitenkin näyttää miten käy ja onnistuuko hoito ja millainen hoito,mutta ainakin voimme sitten itsellemme sanoa:"Ainakin me yritimme kaikkemme".